Tunteiden hallinta on taitolaji. Toisaalta pitäisi näyttää tunteitaan ja toisaalta hillitä niitä. Aivotutkija Lauri Nummenmaan mukaan ihmisten välinen yhteisöllisyys syntyy tunteiden avulla, mutta työyhteisö ei toimi, ellei kukin porukassa saa pidettyä omia, välillä itsekkäitäkin impulssejaan hallinnassa (Optio 4/2019).

Työpaikoilla esimiesten yhtenä – tärkeänä – tehtävänä on kuunnella muiden huolia. Esimiesten on seurattava työntekijöiden mielialoja ja oltava valmiina reagoimaan, jos häiriöitä ilmenee. Käänteet voivat olla hyvin nopeita. Miten esimiestä tässä suhteessa voi auttaa?

Auttaa voi puhumalla tunneälystä ja neuvoa esimiestä, miten tunneälyä kehitetään. NOPEAMMIN ja pysyvämmin tunneälyn hallintaan ja kehittämiseen pääsee hyödyntämällä tieteen viimeisimpiä käytännön ratkaisuja. Genos Työelämän Tunneälyratkaisut.

Jari Paulamäki
Excelse HR Analyysit Oy

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen määrittelee hyvän juoruilun pienen porukan epäviralliseksi, neutraaliksi tai positiiviseksi puheeksi ihmisestä, joka ei ole paikalla (KL Optio 20/2018). Hyvä, positiivinen juoruilu on hyväksi, sillä sen avulla ihmiset luovat toisiinsa luottamuksellisia suhteita. Sen avulla myös leviää tieto siitä, keihin voi luottaa ja keihin ei.

Negatiivinen juoruilu kylvää huonoa ilmapiiriä ja pahimmassa tapauksessa pyrkii tuhoamaan keskustelun kohteena olevan henkilön maineen. Kielteistä juoruilua ruokkivat epävarmuus, jatkuva muutoksentila sekä puutteet tiedonkulussa ja avoimuudessa. Hakasen mukaan työpaikan lisääntyvä kielteinen juoruilu saattaa kieliä oikeudenmukaisuuden puutteesta. Juoruilun avulla ihmiset purkavat pettymyksen tunteitaan.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan suomalaisista työntekijöistä 38 % sanoo työpaikallaan esiintyvän juoruilua ja kateutta.

Juoruilua – käytäväkeskustelua tms. – ei voi kitkeä pois organisaatiosta. Jutustelu on osa ihmistä ja keskusteluaihe löytyy työpaikoilla usein läheltä – osoittaen, että ihmiset ovat kiinnostuneet työhön liittyvistä asioista ja ilmiöistä. Jutustelussa on paljon hyvää. Sen sijaan esimiesten kannattaa kehittää herkkyyttään aistia, mitä käytävillä kuiskitaan. Kuuntelulaitteita en tarkoita, vaan pikemminkin tunneälytaitojen kehittämistä.

Hakanen muistuttaa, että ”onnellisuustutkimusten mukaan hyvän puhuminen ja hyvän tekeminen lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia.”

Ken haluaa lisätä työntekijöiden ja asiantuntijoiden hyvinvointia, kehittää tunneälytaitojaan. Eli kykyään tunnistaa, ymmärtää ja vaikuttaa tunteisiin.
 
Jari Paulamäki
Excelse HR Analyysit Oy

Ammattiliitto Pron tutkimuksessa asiantuntijoille ykkösasia on hyvä ja laadukas johtaminen (Talouselämä 21/2018). Oleellista on mahdollistaa asiantuntijatyön tekeminen, ei pomottaminen ylhäältä alaspäin.

Nuoret asiantuntijat kantavat huolta omasta jaksamisestaan, työhyvinvoinnistaan. He näkevät työpaikoilla iäkkäitä, väsyneitä kollegojaan eivätkä halua itse tulla samanlaisiksi.

Urakehitys on asiantuntijalle tärkeää ja nuoret arvostavat, jos työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Työn tekeminen perinteisen työpaikan ulkopuolella edellyttää keskinäistä luottamusta työntekijän ja esimiehen välillä. Tieto ihmisestä auttaa arvioimaan, minkä asteinen vapaus kullekin sopii niin, että työn tuottavuus säilyy tai kasvaa.

Jari Paulamäki
Excelse HR Analyysit Oy