KENEN VASTUULLA ON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN?

Asiantuntijaorganisaation iskukyky on riippuvainen henkilöstön osaamisesta (Timur Kärki, Ekonomi 6/2018). Sama pätee epäilemättä moniin muihinkin organisaatioihin.

Professori Viitalan mukaan osaamisen kehittämisen ajattelu on suomalaisyrityksissä vielä aika konservatiivista ja kiertyy paljolti koulutuspäivien laskemisen ympärille (Ekonomi 6/2018). Viitala näkee yritykseltä vastuullisena toimintana sen, että pidetään huolta oman väen osaamisen kehittämisestä. Väen vaihtaminen tarpeiden muuttuessa ei ole vastuullista eikä kannattavaa, koska rekrytoinnista ja perehdyttämisestä syntyy huomattavia kuluja.

Onko siis yrityksen – työnantajan – vastuulla ihmisten osaamisen kehittäminen? Varmasti osaltaan on, koska yritys varmistaa menestyksen jatkumisen osaavan henkilöstön avulla. Toisaalta ”jokaisen työntekijän pitää ymmärtää, että palkka juoksee koko ajan paitsi hyvästä työsuorituksesta, myös riittävästä työkyvystä, jossa osaaminen on aivan keskeistä”. Siten vastuu on myös jokaisella työntekijällä pitää osaamisensa ajan tasalla.

Käytännössä osaamisen kehittäminen edellyttää tietoa siitä, mitä osaamista talossa nyt on ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Jälkimmäisessä tosin on rutkasti epävarmuutta, johon yrittäjämäisesti käyttäytyvät ihmiset joustavassa organisaatiossa parhaiten pystyvät reagoimaan.

Yksilötasolla työkaluina käytetään ura- ja koulutussuunnitelmia. Yritystasolla osaamistarpeen muutoksiin ei monessa tapauksessa ole varauduttu mitenkään – eletään tulipalojen sammutuksen logiikalla. Viitala ehdottaa laadittavan osaamisstrategia, jolloin osaaminen nähtäisiin todellisena investointina.

Jari Paulamäki
Excelse HR Analyysit Oy