Työ- ja elinkeinoministeriön raportti Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus kaipaa lisää kunnianhimoa ja ihmisläheistä innostamista suomalaiseen johtamiseen. Peter Kenttä näkee ongelmana olevan pelkistävän ajattelun, joka kumpuaa johtajien oppimasta analyyttisestä ajattelusta (Talouselämä 39/2018). Kenttä nimittää vaihtoehtoa avartavaksi ajatteluksi. Hän löytää yhdeksi syyksi sen, että johtajat ovat tyypillisesti joko kauppatieteilijöitä tai diplomi-insinöörejä, jotka ovat loistaneet matematiikassa ja luonnontieteissä teinivuosistaan asti.
Voisiko olla niin, että sitä saa mitä tilaa. Jos johtajiksi rekrytoidaan aina tietyn polun läpikäynyt henkilö, niin vaikka innovatiivisuutta haetaan, niin samaa vanhaa pukkaa. Job Fit -näkökulmasta koulutus ei sinällään estä avartavaa ajattelua, mutta ahdas elämänkoulu kyllä estää. Heitän siis pallon rekrytoinnista vastaaville. Erilaisissa nuorille suunnatuissa yrittäjyyskilpailuissa – kuten 4H Rotary Challenge - vastaan tulee loistavia yksilöitä. Heillä on roppakaupalla yrittäjämäistä käyttäytymistä, jossa ajattelun on oltava avaraa pärjätäkseen. Kuitenkin teinivuosin jälkeen moni heistä valitsee yrittäjyyden sijasta koulutus- ja uraputken, joka karsii heistä riskinoton ja avartavan ajattelun. Suomalainen johtaminen saa lisää kunnianhimoa ja ihmisläheistä innostamista, jos johtajaksi voi edes joskus päästä ei-täysin-perus-profiiliin sopiva henkilö. Toki käytännössä kompleksisten haasteiden pelkistämistä tarvitaan, jotta puheista päästään delegoinnin mahdollistaviin tekoihin ja niiden mittaamiseen. Tässä pelissä lähtökohtaisesti sopeutuva – muotitermiltään ’resilienssi’ – ja ketterä – muotitermiltään ’agility’ - yrittäjä pärjää, koska hän painottaa tekemistä ikuisen suunnittelun sijasta. Jari Paulamäki Excelse HR Analyysit Oy
0 Kommentit
Jätä vastaus. |
Kategoriat
Kaikki
|