Konsulttitermi ’inhimillinen hävikki’ viittaa työntekijöiden ajatuksiin, ideoihin, motivaatioon ja pääomaan, jotka eivät pääse työssä esiin ja käyttöön (Ekonomi 3/2018). Ehkä ero esim. ruokakaupan hävikkiin on siinä, että hävikkiruoka joko heitetään jätteeseen tai luovutetaan ilmaiseksi jakoon. Ero on merkittävä, sillä ihmisen hyödyntämättömiä ajatuksia etc. voidaan hyödyntää myöhemminkin samassa organisaatiossa. Näin voi käydä, jos esimies oppii ymmärtämään työntekijöiden ajatuksissa piilevät voimavarat.
Konkreettisesti esimiehen – ja koko organisaation johtamisjärjestelmän - pitää viestiä työntekijälle olevansa kiinnostunut tämän ajatuksista. Samalla siirtyy viesti siitä, että ihmistä arvostetaan eikä kohdella tuotantotekijänä, josta syntyvä hävikki on luonnollinen asia. Organisaatio voi viestiä arvostustaan työntekijöitä kohtaan luomalla kaikille avoimen innovaatiojärjestelmän – kaikki ideat ovat tervetulleita ja ne arvioidaan. Esimies puolestaan viestii arvostavansa työntekijää henkilökohtaisella kommunikoinnillaan ja keräämällä tietoa hänestä laadukkaan henkilöarvioinnin avulla. Arvioinnin tuloksena syntyvien raporttien myötä kehityskeskusteluistakin tulee hyödyllisiä – molemmin puolin. Jari Paulamäki Excelse HR Analyysit Oy
0 Kommentit
Jätä vastaus. |
Kategoriat
Kaikki
|