PITÄÄKÖ JUORUILU KITKEÄ ORGANISAATIOSTA?

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen määrittelee hyvän juoruilun pienen porukan epäviralliseksi, neutraaliksi tai positiiviseksi puheeksi ihmisestä, joka ei ole paikalla (KL Optio 20/2018). Hyvä, positiivinen juoruilu on hyväksi, sillä sen avulla ihmiset luovat toisiinsa luottamuksellisia suhteita. Sen avulla myös leviää tieto siitä, keihin voi luottaa ja keihin ei.

Negatiivinen juoruilu kylvää huonoa ilmapiiriä ja pahimmassa tapauksessa pyrkii tuhoamaan keskustelun kohteena olevan henkilön maineen. Kielteistä juoruilua ruokkivat epävarmuus, jatkuva muutoksentila sekä puutteet tiedonkulussa ja avoimuudessa. Hakasen mukaan työpaikan lisääntyvä kielteinen juoruilu saattaa kieliä oikeudenmukaisuuden puutteesta. Juoruilun avulla ihmiset purkavat pettymyksen tunteitaan.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan suomalaisista työntekijöistä 38 % sanoo työpaikallaan esiintyvän juoruilua ja kateutta.

Juoruilua – käytäväkeskustelua tms. – ei voi kitkeä pois organisaatiosta. Jutustelu on osa ihmistä ja keskusteluaihe löytyy työpaikoilla usein läheltä – osoittaen, että ihmiset ovat kiinnostuneet työhön liittyvistä asioista ja ilmiöistä. Jutustelussa on paljon hyvää. Sen sijaan esimiesten kannattaa kehittää herkkyyttään aistia, mitä käytävillä kuiskitaan. Kuuntelulaitteita en tarkoita, vaan pikemminkin tunneälytaitojen kehittämistä.

Hakanen muistuttaa, että ”onnellisuustutkimusten mukaan hyvän puhuminen ja hyvän tekeminen lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia.”

Ken haluaa lisätä työntekijöiden ja asiantuntijoiden hyvinvointia, kehittää tunneälytaitojaan. Eli kykyään tunnistaa, ymmärtää ja vaikuttaa tunteisiin.
 
Jari Paulamäki
Excelse HR Analyysit Oy